KUUKAUDEN NIMI

Esittelyn tuottaa yhdistyksen tiedottaja Marianne Matikka.

Carolus Enckell (1945–2017)

Värin ja valon maalari…Carolus Enckell oli yksi modernin taiteen uranuurtajia Suomessa. Enckell uskoi, että taiteen ei tulisi pyrkiä jäljittelemään luontoa, vaan tulemaan sen kaltaiseksi. Tämän vuonna 1974 syntyneen ajatuksen pohjalta hänen teoksensa pelkistyivät Q-uida -maalauksen (1990) tavoin valoksi, puhtaiksi väreiksi ja geometrisiksi sommitelmiksi sekä pinnoiksi. Enckellille erityisen läheinen oli toisensa kohtaavien raitojen teema, jota hän varioi lukuisissa teoksissaan.

Q-uida… Jyväskylän kaupungin taidekokoelma, valokuva: Hannu-Pekka Auraneva

Enckell ammensi taiteeseensa vaikutteita filosofisista kysymyksistä, itämaisesta symboliikasta ja konstruktivistisesta väri- ja muotomaailmasta. Enckellin teokset tarkastelevat värin ja valon suhdetta havaintoihin, näkemiseen ja muistiin. Enckell itse kommentoi taidettaan ja merkitystään taiteilijana näin: ”edustamani abstrakti taide ei nyt ole valtavirtaa. Uskon perinteisiin, ja välitän kulttuuria ja sen perinnettä.” Carolus Enckell opiskeli 1960-luvun lopulla Vapaassa taidekoulussa, jossa hänen opettajinaan toimivat muun muassa Unto Pusa ja Tor Arne. 1970-luvulta lähtien Enckell toimi Vapaan taidekoulun opettajana ja sittemmin rehtorina. Taiteellisen työnsä ohella taitavana kirjoittajana tunnettu Enckell toimi myös Taide-lehden päätoimittajana vuosina 1984–1990.

Anne Välinoro/Aamulehti  4.2.2016 … Piirrät kuin apina, sanoi Vapaan Taidekoulun opettaja Unto Pusa 1966 uraansa aloittelevalle Carolus Enckellille. – Olin kyllä samaa mieltä. En ollut mikään piirtäjä, myöntää Enckell. Kuvataiteilija Torger Enckellin poika oli valmistunut mainosmerkonomiksi ja vietti iltojaan luonnostelemalla elävää mallia. Pusa opetti parhaan ystävänsä poikaa. Taiteilijaperheen vesa on kyllästynyt kuvataiteeseen. Hän tekee isänmurhaa. Abstrakti sommittelu oksettaa. Maailman merkittävimpiin kuuluvan nykytaiteen katselmuksesta Kasselin dokumentasta koostettu näyttely Kööpenhaminan Lousiana-museoon 1969 saa nuoren miehen pään jälleen kääntymään. Sen tekevät väriteoreetikko Josef Albersin ja Morris Louisin teokset. Maalaaminen alkaa tuntua tärkeältä.

Raidat… Caroluksen vanhemmat ovat palanneet Tunisian matkalta. Poika saa lahjaksi maton. Se lumoaa. Carolus näkee maton tauluna. Sen raidat vaihtavat paikkaa ja tuottavat samoista väreistä muunnelmia. Se saa Caroluksen matkustamaan Marokkoon 1970-luvun alussa. Matkalla vierähtää kuukausia. Ympäristö rakennuksineen antaa vihjeen omille muodoille. Marrakechin yksi minareetti pysäyttää auringon valon. Väri löytää pinnoille. Ajatus pilareista, ikkunoista ja muista valoa läpäisevistä suorakaiteen muotoisista aukoista alkaa kiehtoa 1980-luvulla.

Enckell osallistui uransa aikana lukuisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin vuodesta 1968 lähtien. Hänen viimeisiksi näyttelyikseen jäivät laaja retrospektiivi Sara Hildénin taidemuseossa vuonna 2016, ja Eklektika-näyttely Galerie Forsblomilla vuoden 2017 huhtikuussa. Hän ehti saada lukuisia merkittäviä tunnustuksia uransa aikana. Vuonna 1990 Enckell valittiin Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi. Hänelle myönnettiin Carnegie Art Award vuonna 2001 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 2009.

Timo Valjakka 20.2.2016 HS … Sara Hildénin taidemuseossa KUN katson Carolus Enckellin (s. 1945) retrospektiivistä näyttelyä, mieleeni tulee lause, jonka hänen puolisonsa, taidemaalari Silja Rantanen antoi nimeksi eräälle maalaukselleen: ”Että maalaamme niin kauniisti kuin osaamme”. Lause on peräisin 1300-luvulla eläneiden kirkkomaalareiden ja heidän tilaajiensa välisestä sopimuksesta ja kuvaa hyvin Enckellin tapaa maalata. Enckellin käsiala on lempeä ja luonteva. Laajoja väripintoja maalatessaan hän välttää sekä suuria eleitä että teipillä rajattujen pintojen viileyttä. Kaikki on toteutettu niin kauniisti kuin hän osaa, ikään kuin anonyymisti, omaa itseä korostamatta. Enckellin työt ovat selkeitä, mutta hienovireisiä.

Heidi Vaalisto 26.9.2017 IS … Hänen teoksensa olivat vähäeleisiä. Enckell löysi väreistä ja muodoista universaaleja ilmaisujen keinoja. Geometrinen muoto antoi teokselle luonteen. Värit loivat teoksen hengen.

Kuvakoosteen tuottanut HTY tiedottaja Marianne Matikka