Stefan Lindfors
Helsingin Taideyhdistyksen 2020 toukokuun taidepersoonaksi valikoitui suomalainen graafinen suunnittelija, kuvanveistäjä, muotoilija, ohjaaja ja sisustusarkkitehti.
Tiimit ovat yhtä tehokkaita kuin niiden yksilöiden välinen kommunikointi.
Tärkeä tiimin menestystekijä on läsnäolevan kommunikoinnin synnyttävä positiivisuus. Tämän positiivisuuden koin tavatessani Roihuvuoren seurakunnan tiimistä kirkkoherran. Pikaisessa tapaamisessa kyselin kirkkoherralta mahdollisuutta ”haastatteluun” aiheesta taide ja kuvan merkitys… tässä olkaa hyvä, todettavissa että työnsä ohessa voi olla varsinainen elämän ”taiteilija”… kiitos Timo Pekka Kaskinen että jaoit ajatuksia Helsingin Taideyhdistykselle -MM-
… Taide kuuluu kirkon elämään
… kävin kokemassa miten taiteen kanssa voi keskustella omana itsenään iloineen ja suruineen. Voi pohtia sitä, millainen taide sopii kirkkoon, tai nauttia kirkkotiloihin tuotujen taidenäyttelyiden kirjosta. Kirkkojen maalaukset ovat tukeneet ihmisiä vuosituhansien ajan. Hyvä esimerkki on hyvin perinteikäs maalaus Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta tai että kaikissa kristityissä kirkoissa Jumala samaistetaan valoon, jo Vanhan Testamentin ajoista alkaen.
Väittämä, että ”taide auttaa näkemään maailman toisen ihmisen näkökulmasta”, sai minut googlaamaan asiaa ymmärtääkseni väittämän, ja kappas vain, löysin ja koin mielenkiintoiseksi suomalaisten taiteilijoiden dokumentoidut kirkkotaide lausahdukset, esimerkiksi että: ”Laila Pullista vaivasi se, että barokin taiteessa Jeesus esitetään ristillä usein pulleana ja vaaleanpunaisena” – kuvanveistäjä halusi tehdä krusifiksin, joka ei kaunistele Jeesuksen uhria. Tai että Tove Jansson maalasi ainutlaatuisen alttaritaulun, joka auttoi muumien äitiä maksamaan ateljeensa Helsingin Ullanlinnassa – ”On siunattua, että on seiniä”. Taiteen ystävien mielipidetilastointi kertoo, että Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on Ateneumin rakastetuin maalaus. Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset muodostavat Suomen oloissa ainutlaatuisen laajan ja yhtenäisen kuvakokonaisuuden. Kulttuuripalkitut Tyrvään Pyhän Olavin kirkon uudet Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalaukset, ovat vahva puheenvuoro kuvataiteen asemasta kristillisessä julistuksessa, jne…
Tämä ”kirkkotaide” pohdiskelu sopii tyyliini koska minimalistina pelkistän jopa faktan muutamiin sanoihin, jotka liitän rehelliseen uskoon kuvan voimasta. Näillä eväillä riensin ”Kirkko treffeille” osoitteeseen Tulisuontie 2 Helsingissä. Olin sovitusta etuajassa, mutta ilokseni tapasin parkkipaikalla taiteilija kollegan, joka oli lapsenlapsen 3v kanssa menossa samaan paikkaan, ihan eri asioissa… hämmennyin koska luulin tehneeni tapaamisen toisen kollegan kanssa…hmm mutta kyseessä oli sattuma. Koska ovet ei ollut vielä auki ehdimme vaihtamaan kuulumiset, ja hetkessä maailma tuntui paremmalta. Sisään astuessamme saimme lämminhenkisen vastaanoton. Tutustuimme taidenäyttelyyn ja sytytimme kynttilät. Sitten 3vuotias ilmoitti mummille, että nyt on nälkä nyt, mennään…
Minä jäin ihmettelemään… hiljaista kauneutta. Mutta samassa, kollegani Liisi ilmestyi paikalle syventämään havaintojani. Olimme Roihuvuoren kirkossa, missä annetaan tilaa myös erilaisille taideprojekteille.
1970 käyttöön vihityn kirkon on suunnitellut arkkitehti Lauri Silvennoinen. Kirkon rakennusmateriaali on Saksasta tuotuja isoja ikkunoita ja itävaltalaisia kirkonkelloja lukuun ottamatta Suomesta. Roihuvuoren kirkon kuusikulmainen muoto on peräisin 300-luvun kastekappelista. Varsinaisen kirkkosalin katossa on Daavidin tähti. Kirkossa on myös kastekappeli, seurakuntasali ja muita tiloja.
Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1972. Alttaritaulu on lasimaalaus nimeltään Circulum vitae – Elämän ympyrä, ja sen on suunnitellut taiteilija Reino Hietanen. Kastekappelin alttaritaulu taas on mosaiikkityö Kristus ristillä, jonka on suunnitellut marjaniemeläinen taiteilija Uuno Eskola.Olin varsin tyytyväinen kokemaani ja näkemääni. Tutustumis hetkeen sisältyi niin paljon positiivista energiaa ja mahdollisuus kurkistaa moderniin kirkkotaiteeseen.
Lähteet wikipedia/kirkkojakaupunki/internet/vierailu paikassa teksti Marianne Matikka
Tove Jansson
… Hän ei ollut paitsi järkyttävän hyvä taiteilija, vaan omasi myös suunnattoman suuren sisäisen luovan voiman. Vaikuttaa siltä, että ideat syntyi merien äärillä ja hän osasi purkaa siellä syntyneet fiilikset, joista kumpusi milloin seinämaalaus, sarjakuva, alttaritaulu tai Muumi satu… hänestä haluan kertoa Helsingin Taideyhdistyksen huhtikuun 2020
